1. Valkeisten kansakoulu, 1896 -1968 koulumuseo,  puhelinkeskus 1912

09.11.2021

           Valkeisten kansakoulu 1900-luvun alkupuolella.

1. VALKEISTEN KANSAKOULU Valkeisten koulupiiri muodostui 1895 talollisen Gustaf ( Kusti ) Schönin toimeliaisuuden ansiosta. Hän teki tuolloin valituksen Iisalmen suurkunnan alueelle aiemmin laaditusta koulupiirijaosta ja sai vahvistetuksi Valkeisille oman piirin. Tämän valituksen johdosta asetettu arvovaltainen piiritoimikunta uudisti, tosin vain väliaikaisesti, koko Iisalmen koulupiirijaon. Myös piirien aluerajoista sovittiin samassa yhteydessä. Valkeiskylän kansakoulu aloitti toimintansa 23.8. 1896. Koulutalo valmistui 1898. Koulutoimen lisäksi uusi koulutalo palveli kyläyhteisöä monissa muissakin riennoissa. Koulun suojissa kokoontui ennen kaikkea Keski-Iisalmen Nuorisoseura, joka ennen oman talon hankkimista (1908) järjesti siellä myös juhliaan. Iltamissa sallittiin 1904 "tanssia käsityöhuoneessa", mutta jo pari vuotta myöhemmin tanssi-samoin kuin tupakanpoltto- tiukasti kiellettiin. Myös maamiesseura piti ainakin yhdet iltamat kouluhuoneissa, ja Valkeiskylän työväenyhdistyskin sai 1906 "luvan toistaiseksi pitää kokouksia koululla". Vielä keväällä 1908 luvattiin samassa pykälässä nuorisoseuran pitää iltamat ja nuoren opettajan "vapaasti viettää vihkiäisiään Valkeisten koulun huoneissa". Jälkimmäiseen tilaisuuteen ei silti "kunnan päätöksen nojalla voitu myöntää tanssia". Useimmat ensimmäisistä kansakouluista eivät olleet kunnallisia vaan tavallaan yksityisiä, koulupiirin itsensä omistamia, ja saivat valtion ja kunnan avustuksia vain opettajien palkkaukseen ja opetusvälineiden hankintaan. Koulun tilat, niiden ylläpito ja suuri osa opettajan tai opettajien palkkaa oli piirin kustannettava itse; varat saatiin oppilaiden sisäänkirjoitusmaksuina ja veroäyrien mukaisina lisäkantoina piiriin kuuluvilta talollisilta. Vuonna 1905 Iisalmen kunta päätti lopultakin lunastaa kaikkien piirien koulut itselleen, jolloin niiden toiminta kunnallistui. Tämä merkitsi suurta taloudellista helpotusta myös Valkeisten koulupiirille ja koulun johtokunnalle, joka tuonakin vuonna joutui ottamaan pankkilainaa "opettajattaren palkanmaksuksi". Lokakuussa 1906 johtokunta vihdoin totesi, että "koulun kiinteinen ja irtainen myötiin kunnalle". Toinen koulutoimen kannalta tärkeä asia eli pystyvien ja pysyvien opettajien saaminen koululle toteutui kuitenkin vasta muutamaa vuotta myöhemmin. Pöytäkirjat kertovat, että niin kauan kuin tyydyttiin naispuoliseen opettajaan (eli vuoteen 1901 asti) asiat sujuivat ihan mallikkaasti. Tuolloin avoimeksi tullut virka päätettiin julistaa haettavaksi "miesopettajalle ", mutta pätevää hakijaa ei löytynyt ja oli edelleen tyydyttävä naisopettajaan. Seuraavana vuonna onnistuttiin saamaan pätevä opettaja, mutta tällöin koulun oppilasluku oli jo kasvanut niin suureksi, että hänen avukseen oli palkattava "apuopettajatar". Tätä käytäntöä jatkettiin vuoteen 1927. Opettajien vaihtuvuus oli suurta. Eräiden opetus-ja kurinpitomenetelmät aiheuttivat myös oppilaiden vanhempien taholta kanteluja ja kiistoja johtokunnalle. Tilanne rauhoittui vasta, kun kesällä 1909 jälleen avoimeksi julistettua opettajan virkaa haki Jyväskylän seminaarista hiljattain valmistunut ( vaikka jo Kauppilanmäen koululle asettunut) Sulo Penttilä. Kerrotaan, että johtokunnan silloinen-ja kaikista pitkäaikaisin-puheenjohtaja S.J. (Samppa) Huttunen olisi kahden johtokunnan jäsenen kanssa matkannut Kauppilanmäkeen ja pyytänyt häntä hakemaan Valkeisille, jotta koulu viimein saisi pysyvän opettajan. Sulo Penttilä toimikin Valkeiskylällä kauan eli aina 1940-luvun lopulle asti, kaikkiaan 40 vuotta. Oppivelvollisuuslaki 1921 merkitsi sitä, että kansakoulu tuli toteuttaa koko kansan kouluna. Köyhimmätkin lapset oli saatava koulutielle, vaikka kunnan talollisille sijoittamina " huutolaisina". Uusi koululaki edellytti alakoulujen perustamista myös maalaiskouluihin; näin tahan asti nelivuotinen kansakoulu oli vähitellen täydentyvä kuusivuotiseksi koko maassa. Alakoulun perustaminen Valkeisille lykkääntyi vuoteen 1927 ja -oppilastulvankin laantuessa-merkitsi sitä, että tähän asti välttämätön "apuopettajattaren" virka voitiin lakkauttaa. Tätä virkaa oli kymmenkunnan vuoden ajan hoitanut kylälle avioliiton kautta jo juurtunut Siiri Kainulainen (s.Lampinen). Hän oli valmis jatkamaan myös alakoulun opettajana, mutta johtokunta päätyi kuitenkin julistamaan uuden viran avoimeksi. Taloudelliset näkökohdat lienevät jälleen ratkaisseet asian, sillä uusi virka oli aluksi yhteinen Haajaisten kansakoulun kanssa siten, että alakoulua pidettiin eräänlaisena vuorolukuna, vain yksi lukukausi lukuvuotta kohti kummassakin. Virkaan valittiin vastavalmistunut alakoulun opettajatar Aili Ruotsalainen( myöhemmin Heiskanen ), joka sitten palvelikin koulua ja kylää eläkeikään asti ( 1927-1968 ). Haajaisilla 1940 saakka. Kesällä 1944, sodan vielä raivotessa, koululle päätettiin perustaa " sivutoimipiste " Karankajärvelle eli ns.Kallelan koulu. Juuri opettajaksi valittu Helvi Penttilä aloitti siellä koulunpidon lähes "tyhjästä ". Sen enempää opetustarvikkeita, vaatteita kuin jalkineita ei ollut; oppilaista ei sen sijaan ollut puutetta kummallakaan koululla. Koko 1950-luku oli ns.suurten ikäluokkien kasvuaikaa ja Valkeisten koulun oppilasluku hipoi ylärajojaan. Aika muuttui nopeasti. Suuret ikäluokat hupenivat pian. Vanhan koulun viimeiset toimintavuodet olivat monenlaisen muutoksen aikaa, lopulta myös valmistautumista koko koulumuodon muutokseen. Valkeisten kansakoulu lakkautettiin 1968 ja oppilaat siirtyivät Karankajärven koululle. Vuoden 1971 tienoilla koulun nimi vaihtui Valkeisen kansakouluksi, kolme vuotta myöhemmin Valkeisen ala-asteeksi. Nykyisin koulu on Vieremän eteläinen koulu. Valkeisten vanha koulu toimii koulumeseona. ( Sirkka Heiskanen-Mäkelä, Valkeisten kansakoulusta Valkeisen ala-asteeksi Erään kyläkoulun historiaa.) 

                                     Opettaja Sulo Penttilä

                                 Opettaja Siiri Kainulainen

                                    Opettaja Aili Heiskanen

PUHELIN Valkeiskylän telefooniyhdistys perustettiin 1912 Kusti Parviaisen ( aik.Gustaf Schön ) ja opettaja Sulo Penttilän aloitteesta ja se huolehti Valkeiskylän ja Vieremän puhelinkeskuksista ja linjoista. Valkeiskylän keskuksen toiminta-alueeseen kuuluivat Valkeiskylä, Haajainen, Tikanniemi, Iirannan pohjoisosa ja Karankajärvi. 1910-luvun lopussa käytössä oli 14 numeroa. Valkeiskylän keskus sijoitettiin ensin koululle, opettajan virka-asunnon keittiöön ja opettajan perheenjäsenet joutuivat, kukin vuorollaan, keskuksen hoitajiksi. Keskus siirrettiin 1927 Luvelahteen Olli Kauhaselle ja sieltä se muuttui 1941 Maria ja Heikki Kvistin taloon. ( Sirkka Heiskanen-Mäkelä, Vanhaa Valkeiskylää Muistojen kirja ) 

SUOMALAISEN GENTLEMANNIN MUISTOMERKKI Kansakoulunopettaja, kirjailija Kauppis-Heikki ( 1862-1920 ) syntyi kesäkuun 7 päivänä 1862 Valkeisilla Remeksen talossa ( Rannanpiha ). Kirjailijan synnyinkodin, Rannanpihan talon, pellolle on kesäkuun 7 päivänä 1962 paljastettu muistomerkki. Muistomerkki siirrettiin lähemmäksi tietä 1995. Kauppis-Heikki asui äitinsä kanssa Karankajärvellä Kivelässä, jonka muistomerkki on pystytetty 1998.( Jouko Pennanen)

Kauppis Heikin hautakivi Kustaa Adolfin kirkon vieressä Iisalmessa. Kuva Pekka Partanen